Siirry suoraan sisältöön

Läheinen kuoli sairaalassa – mitä omaisen pitää tehdä?

Kun läheinen kuolee sairaalassa, tieto saapuu usein puhelimitse tai lyhyen sairaalajakson päätteeksi. Surua ja järkytystä voi olla vaikea käsitellä samaan aikaan, kun ympäriltä alkaa kuulua kysymyksiä käytännön järjestelyistä. Tämä artikkeli kertoo selkeästi, mitä omaisen täytyy tehdä kuoleman jälkeen – vaihe vaiheelta, ilman turhaa mystiikkaa.

Tilanteet vaihtelevat: joskus kuolema on odotettu pitkän sairauden päätteeksi, joskus se tulee täysin yllättäen. Molemmissa tapauksissa samat viralliset askeleet pätevät, mutta tahti ja henkinen kuormitus voivat erota merkittävästi. On hyvä tietää etukäteen, mitä odottaa – jotta voi keskittyä myös suruun.

Ensimmäiset tunnit sairaalan ilmoituksen jälkeen

Heti kuolemantapauksen jälkeen sairaalalla on omat toimenpiteensä, eikä omaisen tarvitse tehdä kaikkea heti. Sairaala huolehtii vainajan asianmukaisesta kohtelusta, ja hoitohenkilökunta osaa ohjata omaista eteenpäin. Tärkeintä ensimmäisinä tunteina on antaa itselleen lupa pysähtyä.

Sairaalassa voi olla mahdollisuus jäädä hetkeksi vainajan luo, jos se tuntuu tärkeältä. Henkilökunnan kanssa voi kysyä tästä suoraan. Kun läheinen kuolee sairaalassa, sairaala säilyttää vainajan omissa tiloissaan siihen asti, kunnes hautaustoimisto noutaa hänet – tähän ei tarvitse kiirehtimällä kiirehtimistä.

Ensimmäisten tuntien aikana on hyvä ilmoittaa kuolemasta lähimmille perheenjäsenille ja ystäville. Muita virallisia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä heti samana päivänä. Sairaala voi tarvittaessa kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin omaisen täytyy olla yhteydessä hautaustoimistoon.

Viralliset ilmoitukset ja asiakirjat, jotka omaisen täytyy hoitaa

Kuolemantapauksen jälkeen tarvitaan useita virallisia asiakirjoja, mutta ne syntyvät pääosin tietyssä järjestyksessä eikä kaikkia tarvita heti hautausjärjestelyjen aloittamiseksi.

Hautauslupa ja kuolintodistus

Vainajaa viimeiseksi hoitanut lääkäri kirjoittaa hautausluvan. Jos vainajalle tehdään ruumiinavaus, hautausluvan kirjoittaa ruumiinavauksen suorittanut patologi vasta tutkimuksen jälkeen. Kuolintodistus puolestaan kirjoitetaan vasta, kun kaikki kuolemansyyn selvittämiseksi tarvittavat tutkimukset ovat valmistuneet – tähän voi mennä useita kuukausia. Hautaus ja tuhkaus voidaan kuitenkin suorittaa ennen kuolintodistuksen saamista, joten järjestelyt eivät jää tämän asiakirjan odottamisen vuoksi jumiin.

Perunkirjoitus

Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta on pidettävä perunkirjoitus. Siihen tarvitaan muun muassa vainajan virkatodistukset 15 ikävuodesta lähtien, pesän osakkaiden virkatodistukset, tiedot vainajan omaisuudesta, veloista sekä mahdollisista vakuutusten kautta tulevista hautajaisavustuksista. Perunkirjoituksen voi periaatteessa tehdä itse, mutta ammattitaitoisen lakimiehen käyttöä suositellaan, sillä perukirjan perusteella verottaja määrää perintöveron.

Muut ilmoitukset

Kuolemasta on syytä ilmoittaa myös Kelalle, pankkiin sekä tarvittaessa työnantajalle tai eläkelaitokselle. Nämä hoituvat yleensä muutaman päivän sisällä, eikä niihin tarvitse ryhtyä aivan ensimmäisenä päivänä.

Hautausjärjestelyjen aloittaminen – mistä liikkeelle?

Hautaustoimistoon voi ottaa yhteyttä heti, kun siihen tuntee olevansa valmis – jo samana päivänä tai seuraavana päivänä kuolemasta. Mitään ei tarvitse päättää heti, mutta yhteydenotto käynnistää prosessin ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuden.

Ensimmäisessä vaiheessa hautaustoimisto noutaa vainajan sairaalasta ja huolehtii hänestä järjestelyjen ajan. Tämän jälkeen sovitaan yhdessä siunaus- tai saattotilaisuuden päivämäärästä, paikasta ja ohjelmasta. Lauantai on kysytyin hautauspäivä, joten vapaata siunausaikaa saattaa joutua odottamaan pidempään kuin arkena – tämä kannattaa ottaa huomioon aikataulua suunniteltaessa.

Mitä asioita täytyy selvittää hautaustoimiston kanssa?

Järjestelyihin liittyy useita päätöksiä, jotka tehdään omaisen toiveiden ja vainajan mahdollisten omien toiveiden pohjalta. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: haudataanko vainaja vai tuhkataanko hänet, onko suvulla valmis hautapaikka, kuuluiko vainaja kirkkoon, ja millainen tilaisuus järjestetään. Kirkkoon kuuluneelle järjestetään usein perinteinen luterilainen siunaustilaisuus, johon omaiset voivat suunnitella musiikkia ja lisäohjelmaa. Jos vainaja ei kuulunut kirkkoon, saattotilaisuuden ohjelma suunnitellaan vapaammin.

Meillä hautaustoimisto Biederin sivuilla voi tutustua arkkuihin, uurnamalleihin ja palveluihin rauhassa etukäteen, jotta tapaamisessa ei tarvitse tehdä päätöksiä tyhjästä. Hinnat ovat avoimesti nähtävillä, eikä piilokuluille ole sijaa. Lisätietoja saa helposti hautajaisjärjestelyjen aloittamisesta tai varaamalla ajan suoraan verkossa.

Muistaminen ja surutyö järjestelyjen rinnalla

Käytännön järjestelyt vievät energiaa juuri silloin, kun sitä on vähiten. On tärkeää muistaa, että surutyö ja hautausjärjestelyt kulkevat rinnakkain – kumpikaan ei odota toistaan.

Siunaus- tai saattotilaisuuden jälkeen pidetään usein muistotilaisuus, jossa läheiset voivat kokoontua yhteen. Tilaisuus voidaan järjestää kotona, seurakuntasalissa, ravintolassa tai muussa sopivassa paikassa. Tilaisuudessa voidaan pitää puheita, lukea adresseja ja tarjota kahvittelua tai ruokaa. Nämä hetket ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja surun jakamisen kannalta.

Muistaminen jatkuu myös hautajaisten jälkeen. Kuolinilmoitus voidaan laittaa lehteen joko ennen siunausta kutsumistarkoituksessa tai sen jälkeen kiitoksena. Hautakiven tilaaminen tai vanhan kiven kaiverrusten uusiminen ovat asioita, joita ei tarvitse päättää heti – ne voidaan hoitaa rauhassa myöhemmin. Hautaustoimisto auttaa myös muistokiven kaiverruttamisessa tai uuden kiven tilaamisessa.

Surussa ei ole oikeaa tahtia. Jos tuntuu, että järjestelyt käyvät ylivoimaisiksi, kannattaa pyytää apua – omaisilta, ystäviltä tai ammattilaisilta. Hautaustoimisto on olemassa juuri sitä varten, että sinun ei tarvitse selviytyä yksin. Voit ottaa meihin yhteyttä yhteystietojemme kautta tai jättää tarjouspyynnön verkossa omaan tahtiin.